Vaikka sitä kuvittelee että tuo pyörähän on aivan ajokunnossa ja eihän se muuta tartte ku nummerot kylkeen ja reitille, mutta eihän se ihan niin mene. Yllättävän paljon kaikenlaista nyppimistä ja nipsuttelua ja napsuttelua sen ympärillä. Tuntuu välillä että eihän tää tuu kuntoon ikinä.
Vaikka kuinka sympaattista onkin kun mukana on Welmeri 1,5v ruuvaamas fillaria ni tulipahan testattua että tavaroita voi hävitä kuin tuhka tuuleen. Esimerkiksi eilen oli takapyörä irti kun vaihoin iskarin puslan. W siinä sitten hyrräs ympärillä ja esitteli lattialla olevia avaimia ja osia yksi kerrallaan. Yksi esittelyä kaivannut osa oli taka-akselin mutteri, juuri se, se alumiininen isohko mutteri joka asettuu paikoilleen 27mm hylsyllä, yleensä. Kyllähän mä näin sen mutterin W:n kädessä ku vielä tokaisinkin että "no nyt sä löysit mutterin"......juuri tämä hetki edellä mainittujen sanojen saattelemana oli hetkiviimeinen kun todistetusti näin tämän mutterin. Muutama minuutti tämän jälkeen kun olin asettanut jo pyöränkin paikalleen ja tuli mutterin vuoro niin sitä ei vain ollut missään. Ei sitten missään. Horation lailla "CSI Miami, se aurinkolasi jeppe ja kädet lanteilla" Rouwan kanssa mietittiin mistä W oli liikkunut ja minne. Ilta jo hämärtyi ja valotehoa haettiin mutterin etsimiseksi, tulipahan taas testattua kertakaikkisen upeat kypärävalot. Varmaan naapuri ihmetteli että nythän se on seonnu ku kypärä päässä pyörii pitkin tonttia iltahämärässä.
Se siitä mutterista. Tänä aamuna soitto Allanille ja hänellähän sellanen oli valmiina takataskussa. Sainpahan mielenrauhan, on ainakin takarengas kiinni ja W:lle lievä porttikielto talliin näin Päitsin kynnyksellä.
Huomenna vielä viimoset viilikset
Valoa kohti!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti